Sadonkorjuuta

Nyt se sitten alkoi, suppiskausi. Onhan niitä yksittäisinä tursakkeina näkynyt jo kuukauden päivät, mutta eilen hairahduin kurkkaamaan potentiaaliselta vaikuttavaan sammalikkoon ja meinasin lentää persiilleni. Hyvästi rauhallisen rentouttavat metsälenkit, hyvästi yöunet, hyvästi vapaa-aika. Seuraavat viikot kerätään suppilovahveroita, joka aamu, joka päivä, joka yö. 

Ja mehän ei tarvittais niitä yhtään. Pakastimessa on vielä viimevuotisiakin, vaikka kovasti niitä on koitettu sieltä tuhota. Kuivatuista saatiin vasta toissavuotiset syötyä ja viime vuonna kuivattiin triplasti enemmän, eikä me edes tykätä niistä kuivattuina. Mutta eihän niitä nyt voi metsäänkään jättää! Ei vaan voi. Eikä metässä voi kulkea silmät kiinni, ja metsään on kuitenkin mentävä joka päivä. Pitää varmaan ruveta myymään niitä, ja tunkea joka ruokaan ja lahjoa kaverit ja sukulaiset.

Kuvassa on tämän päivän saalis. Aamulla kävin suppiksia ihan vartavasten etsimässä, ihan vaan sen verran että sain vähän ruokaa tehtyä. Päivälenkillä jätin ensin monta pientä rypästä kasvamaan, koska olin päättänyt etten kerää niitä enää tänään, mutta sitten ihan lähellä kotia niitä olikin ykskaks sadoittain, ja isoja. Ja sattui pussikin olemaan takin taskussa, niin pakkohan ne oli kerätä talteen. Osa on jo syöty tortilloissa ja pistetty jatkojalosteiksi, mutta vadillinen on vielä tiskipöydällä odottamassa. Ja kuten kuvasta näkyy, täällä on kerätty tänään muutakin satoa, kun kaikki kypsät chilit pääsi pakkaseen tai kuivaukseen. 

Eilen syötiin lämmittävää suppissoppaa. 

Oli niin törkyhyvää, että kelpaisi varmasti paremmissakin piireissä, siispä resepti jakoon, tai se mitä siitä muistan.

n. 1 litra pieneksi hakkeloituja tuoreita suppilovahveroita

1 sipuli

3 valkosipulin kynttä

1 pieni chili tai puolikas keskikokoinen

kasvisliemikuutio

Muutama desi vettä (ehkä puolisen litraa?) 

1 purkki kermaa 

tuoretta persiljaa, ruohosipulia ja basilikaa 

Sienet ja sipalit kuullotetaan pannulla, lisätään valkosipuli, chili, murennettu liemikuutio ja kiehuva vesi. Keitellään hetki, lisätään kerma, keitellään niin kauan että koostumus on sopiva. Yrtit joukkoon ja ääntä kohti. Nams! 

Saattaa olla että laitoin joukkoon myös ihan pienen tujauksen hunajaa, en ole varma. Mutta hunaja käy kyllä kaikkeen, varsinkin chilin ja tomaatin kanssa, joten voi se tuonnekin sopia, testailu omalla vastuulla. 

Ja nyt haastan kaikki vierailijat (mä tiedän että täällä käy joku muukin kuin ne kolme kaveria joille olen tästä maininnut ja yksi ihana lukija) ilmiantamaan parhaat suppisreseptinne!