maanantai 30. syyskuuta 2013

Dyykkaus on parasta huumetta!

Noniin, kiitos taas Turku. Kolme päivää kirpparoitu, kolme iltaa dyykattu, kolme yötä valvottu romunkuvat silmissä. Perjantai meni lämmitellessä, ei löytynyt mitään kivaa mistään, mutta onneksi lauantaina oli uusi päivä.

Kuvassa osa viikonlopun kirppissaaliista. Kaikki ei sitten tosiaankaan tullut mulle vaan tässä on nyt kahden hengen löydöt. Kattilat maksoi 4 € ja 10 €, seinäkello 1 € (oltiin tosin niin tohkeissamme siitä, että huomattiin vasta kotona että siitä puuttuu tuntiviisari...), emalikulho 4 €, sarviksen iso salaattikulho 1,15 €, salkkarit 2 € ja 2,50 € ja huivi 0,50 €. Oranssi-punainen hedelmäkori tai mikä lie tuli kylkiäisenä seuraavan kuvan emalivadin kanssa.  


Emalivati ja pannu maksoi molemmat 3 €/kpl. Vähäkyrön hieno alumiinikuuppa löytyi metalliroskiksesta. 



Ja voi pojat, niistä roskiksista löytyikin sitten semmoisia aarteita että niihin ei kirppareilla saati kaupassa olisi ikänä varaa. Kattokaa ny mikä läjä! ROSKIKSISTA! Pelkästään lauantailta. Tai no, henkarit ja kankaat on kirpparin ilmaiskoreista, omput jonkun ihanan ihmisen tienvarteen laittamasta saa ottaa -laatikosta, mutta muut jäteastioista. Nojatuoli ja oranssi tyyny on kuvausrekvisiittaa, niitä ei lasketa. Iittalan Taika-kulhoja oli joku heittänyt lasiastiaan useamman, mutta vain yksi oli selvinnyt ehjänä. Siinä oli vielä kaupan lappukin pohjassa, eli ei sitä oltu edes pesty kertaakaan. Eikä noita jakkaroitakaan noin hyvässä kunnossa paljon mistään enää löydä, paitsi roskiksista näemmä.

 

Ihan ehdottomasti koko viikonlopun paras löytö oli lähestulkoon uudenveroinen Viialan Viila Oy:n Marja-Maija. Eihän tommosia ole enää olemassakaan noin hyväkuntoisina! Paitsi roskiksissa näemmä. Käsittämätöntä. 



Syötävän punainen emalilävikkö pääsi heti käyttöön, tuommoinen meiltä onkin puuttunut. Se löytyi kaatopaikkajätteen seasta ja on ihan priimakuntoinen. NAM!


Munhan oli tarkoitus tulla kotiin jo sunnuntaina, mutta aika meni niin nopiaan että ei oltaisi keritty dyykkaamaan laisinkaan, joten päätin pitkällisen harkinnan jälkeen jäädä vielä yhdeksi yöksi. Kannatti, koska sen illan roskissaalis oli melkoinen. On Arabiaa, Alua, Riihimäkeä, Vähäkyröä ja vaikka mitä.  


Tämä kattila aiheuttaa nyt vähän päänvaivaa. Ruusukuviohan on ihan selvästi Esteri Tomulan käsialaa, mutta en ole ikinä törmännyt tuon muotoiseen Finelin kattilaan. Pohjavärikin tuossa on puhdas valkoinen, kun tutummissa ruusuastioissa se on kermaisampi. Ihan pätevä kattila tuo kuitenkin on, paksu teräspohja ja vieläpä oikein hyvässä kunnossa. Kiinnostaisi vaan tietää että onko tuo jotain uudempaa Arabian tuotantoa, vai kenties joku halpa kopio, mitään leimaa en mistään löydä.


Kuvasin nyt samaan syssyyn muutkin Ruusut mitä nurkkiin on kertynyt. Minähän en ihan hirveästi tuosta kuviosta edes tykkää, mutta ilmeisesti se tykkää musta kun niitä kerran kertyy. Koko läjästä olen maksanut yhteensä kuusi euroa. Pannusta vitosen (tosin sitä oli käytetty nokipannuna joten se oli ostettaessa pikimusta, vain muoto paljasti sen Fineliksi) ja liesisuojista euron.



 Dyykkaus on ihan oikeasti parasta huumetta, voi jestas!

torstai 26. syyskuuta 2013

Kotimaisia aarteita roskiksesta

Tämä tyttö lähteekin huomenna Turkuun. Edessä on kokonainen viikonloppu kirppistelyä, dyykkausta ja villiyrttejä maailman parhaassa seurassa, tätä on odotettu! Turun reissuilla suurin rajoittava tekijä on pieni auto. Kirppareita, kierrätyskeskuksia ja roskiksia on niin paljon kuin vaan jaksaa kiertää, mutta enempää romua ei voi kotiin tuoda kuin mitä autoon mahtuu, ja kun koiran häkki vie puoli takapenkkiä niin eipä sinne paljon muuta menekään omien ja koiran kapsäkkien lisäksi. Ehkä se on kyllä ihan hyväkin asia, kun nurkat on rojua vääränään jo muutenkin. Asiaan saattaa kuitenkin olla tulossa muutos, koska tuo mies on ihan tosissaan ostamassa meille pakettiautoa. Se ei taida tietää mitä siitä seuraa... :)

Noh, ei siitä sen enempää. Ajattelin vain kertoa erään kesäillan saaliista, josta olen vieläkin ihan huumassa. Käytiin pitkän ja uuvuttavan kirpparointipäivän päätteeksi nauttimassa parit huurteiset jokilaivalla, ja kotiinpäin polkiessa yksi metalliroskis näytti jotenkin kummalla tavalla kutsuvalta. Pyssättiin sitten siihen ja kun avasin roskiksen kannen niin juuri tyhjätyn säiliön pohjalla komeili läjä kotimaista metalliromua. Jonkun muun romua, meikäläisten aarteita! Ei yhtään oikeaa jätettä!

Ihan ensimmäisenä sieltä loisti Finelin 1,8 l Isokukka-pannu. Kahva on vähän kulunut, mutta emali on sisäpuolen sihdin ihan pientä ruostevauriota lukuunottamatta täysin ehjä. Arabian ruskea vuoka on ihan käyttökuntoinen ja siinä on jo tehty monet ruuat. Alun elämää nähnyt kasari meinasi ensin jäädä roskikseen, mutta otin mukaan kuitenkin, nyt se toimittaa multakauhan virkaa pihahommissa ja on kuin siihen tehty. Kukallinen leipälaatikko löytyi toisesta roskiksesta, koska pitihän tuommoisten löytöjen jälkeen tarkastaa joka ikinen metalliroskis loppumatkalta. Löytyi sieltä paljon muutakin, mm. ikivanhat tukkisakset, jotka menivät käyttöön isälle. 

     
Innolla odotan mitä kivaa viikonloppuna löytyy.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kyllä se kesä taitaa nyt olla ohi.

Mittari näytti aamulla melkein nollaa, taitaa talvi ihan oikeasti tehdä tuloaan. Toppavaatteet korkkasin jo eilen, tänään piti kaivaa kaapin kätköistä vielä pipokin. Nyt saa sitten ruveta jo pukemaan Lunaakin, se on semmoinen vilukissa että tarvii lämmikettä ettei vedä selkä jumiin. Ostin sille tuossa kesämmällä kirpparilta kevyen neulepaidan, joka pääsi tänään testiin. Eihän se tuulta pidä, mutta kolealla ja tyynellä ilmalla lämmittää sopivasti olematta liian kuuma. 


Körmy ei tarvi vaatetta vielä pitkään aikaan, vaikka pudottaakin nyt kaiken alusvillansa.


Lunis löysi tosi ison suomuorakkaan, niitä onkin täällä metsä pullollaan. Ihme sana tuokin, kuulostaa paljon enemmän suo-muorakkaalta kuin suomu-orakkaalta. Se on vähän niinku avokassukka, kuulostaa ihan joltain muulta kuin mitä oikeasti on. Ihmeellinen tämä Suomen kieli.


Ja hupsistarallaa kun meinasi taas jäädä jotain jalan alle. No eipähän tarvitse taaskaan miettiä mitä tänään syötäisiin. Pääsevät soppaan pekonin ja papujen kanssa, ja loput pakkaseen.


Koska kaikista muistakin koirista on kuvat, mutta kamera ei pysynyt Ralli-Ruutan vauhdissa aamusella, niin laitetaanpa parin päivän takainen kuva sängynvaltaajasta itseteossa. Samassa asennossa se tuolla pötköttää kyllä nytkin taju kankaalla. Taidan mönkiä kohta sen viereen ja kiskoa peiton korviin hetkeksi, ennen kuin menen putsaamaan lämpöilmapumppua ja raivaamaan pihaa talviteloille.



maanantai 23. syyskuuta 2013

Oranssia

Hus pois harmaus ja vähän pirtsakkaa väriä tilalle. Saas nähdä kuinka kauan tämä uusi oranssi ulkoasu pysyy, mutta olkoon nyt ainakin niin kauan kunnes saan aikaiseksi kehitellä jotain muuta.

Kaiken tämän oranssiuden kunniaksi esittelen vähän vanhoja kirppislöytöjä aiheeseen liittyen. Hintoineen päivineen toki, en tiedä kiinnostaako ne muita, mutta ainakin voin itse sitten kiikkustuolissa ihmetellä että kuinka hyviä tai vähemmän hyviä ostopäätöksiä sitä on tullut tehtyä, jos ne hinnat on laittanut ylös sillon kun ne vielä muistaa. Katrillit maksoi vitosen pala, toinen meni kaverille. Kaksi kukallista verhoa ompeluksiin 3 €, emalikulho 3,50 €, Aarikan lasinalunen vissiinkin 0,50 € ja Pukkilan kaakelipannunalunen 1,50 €. Osa on Hämeenlinnasta Hämeentien kirppikseltä, osa Hämeenkyrön rompetorilta.


Pihatuolista ja kahdesta verhosta maksoin yhteensä muutaman euron, mutta oliko se neljä, viisi vai kuusi, sitä en muista. Joka tapauksessa tuo tuoli oli semmoinen pakkosaada-ostos, ei se tainnut alun perin olla myynnissäkään mutta kannatti kysyä. Ei varmaan kestä enää montaa kesää, mutta voihan siihen sitten askarrella uudet päälliset kun vanhat hajoaa. Kyläkirppisuunnistuksesta Ylöjärveltä nämä.



Mallatin suunnittelema Finelin kattila löytyi Hämeenlinnan Suurkirppikseltä jo vuosi sitten, mutta koska se hyppäsi sopivasti esiin arkistoista niin sekin pääsi nyt esittelyyn. Hintaa sillä oli kympin verran. Ja on muuten ihan mahottoman hyvä käytössä, ei kiehu vedetkään yli. Tämän kattilan myötä innostuin tekemään ruokaa paljon aikaisempaa enemmän, joten se on äärimmäisen tärkeä ja rakas kattila.


lauantai 21. syyskuuta 2013

Pitsiä ja Fineliä

Piipahdin äsken kirpparilla ja löytyi niin halpaa pitsiä että melkein pahaa teki. Ei auta edes ajatella tuntipalkkaa työlle tässä kohtaa, vaikka eihän se kirppistelyn idea tietysti olekaan. Iso pussillinen pieniä ja vähän isompiakin liinoja ja paloja maksoi hurjat 2 €, kaupan päälle tuli vielä pari vajaata lankarullaa, kaavakalkiopaperia ja jotain ohjeita. En laskenut montako noita oli, mutta pelkästään jo sohvatyynyn kokoisia oli neljä, pieniä yhteensä varmaan lähemmäs parikymmentä, ja kaikki taitaa olla enempivähempi käyttämättömiä, kun ovat vielä päättelemättäkin. Isompi pöytäliina (140 x 70 cm) maksoi myöskin 2 €.


Eilen löytyi iso Finelin punainen kulho 3 € ja iso pala kangasta 3,50 €. Tunnistaako joku tuon kuosin? Ei vaikuta kovin vanhalta, oisko jotain Ikeaa. Sisällä oli niin pilkkopimiää että oli pakko mennä ulos tihkusateeseen kuvaamaan, joten kulhossa näkyy vesihuttua. Ihan hyväkuntoinen se kuitenkin on.


perjantai 20. syyskuuta 2013

Sadonkorjuuta

Nyt se sitten alkoi, suppiskausi. Onhan niitä yksittäisinä tursakkeina näkynyt jo kuukauden päivät, mutta eilen hairahduin kurkkaamaan potentiaaliselta vaikuttavaan sammalikkoon ja meinasin lentää persiilleni. Hyvästi rauhallisen rentouttavat metsälenkit, hyvästi yöunet, hyvästi vapaa-aika. Seuraavat viikot kerätään suppilovahveroita, joka aamu, joka päivä, joka yö. 

Ja mehän ei tarvittais niitä yhtään. Pakastimessa on vielä viimevuotisiakin, vaikka kovasti niitä on koitettu sieltä tuhota. Kuivatuista saatiin vasta toissavuotiset syötyä ja viime vuonna kuivattiin triplasti enemmän, eikä me edes tykätä niistä kuivattuina. Mutta eihän niitä nyt voi metsäänkään jättää! Ei vaan voi. Eikä metässä voi kulkea silmät kiinni, ja metsään on kuitenkin mentävä joka päivä. Pitää varmaan ruveta myymään niitä, ja tunkea joka ruokaan ja lahjoa kaverit ja sukulaiset.

Kuvassa on tämän päivän saalis. Aamulla kävin suppiksia ihan vartavasten etsimässä, ihan vaan sen verran että sain vähän ruokaa tehtyä. Päivälenkillä jätin ensin monta pientä rypästä kasvamaan, koska olin päättänyt etten kerää niitä enää tänään, mutta sitten ihan lähellä kotia niitä olikin ykskaks sadoittain, ja isoja. Ja sattui pussikin olemaan takin taskussa, niin pakkohan ne oli kerätä talteen. Osa on jo syöty tortilloissa ja pistetty jatkojalosteiksi, mutta vadillinen on vielä tiskipöydällä odottamassa. Ja kuten kuvasta näkyy, täällä on kerätty tänään muutakin satoa, kun kaikki kypsät chilit pääsi pakkaseen tai kuivaukseen. 


Eilen syötiin lämmittävää suppissoppaa. 


Oli niin törkyhyvää, että kelpaisi varmasti paremmissakin piireissä, siispä resepti jakoon, tai se mitä siitä muistan.

n. 1 litra pieneksi hakkeloituja tuoreita suppilovahveroita
1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
1 pieni chili tai puolikas keskikokoinen
kasvisliemikuutio
Muutama desi vettä (ehkä puolisen litraa?) 
1 purkki kermaa 
tuoretta persiljaa, ruohosipulia ja basilikaa 

Sienet ja sipalit kuullotetaan pannulla, lisätään valkosipuli, chili, murennettu liemikuutio ja kiehuva vesi. Keitellään hetki, lisätään kerma, keitellään niin kauan että koostumus on sopiva. Yrtit joukkoon ja ääntä kohti. Nams! 

Saattaa olla että laitoin joukkoon myös ihan pienen tujauksen hunajaa, en ole varma. Mutta hunaja käy kyllä kaikkeen, varsinkin chilin ja tomaatin kanssa, joten voi se tuonnekin sopia, testailu omalla vastuulla. 

Ja nyt haastan kaikki vierailijat (mä tiedän että täällä käy joku muukin kuin ne kolme kaveria joille olen tästä maininnut ja yksi ihana lukija) ilmiantamaan parhaat suppisreseptinne! 


keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Oravia ja jättiläiskurpitsoja

Muutama kuva kotopuolesta kolmen viikon takaa.

Lunis ja kurpitsa.


Kerättiin viimeiset tyrnit pakkaseen, nam!


Tuo paikka on oikea oravien paratiisi, siellä niitä mennä vilistää joka puolella. Minä rrrakastan oravia, voisin katsella ja ihastella ja jutella niille vaikka kaiket päivät, ihan mahottoman hauskoja ja hienoja otuksia ovat.

Siellä riittää tammenterhoja.

Ja ruusunmarjojakin.

Sähkölangat toimii tupsukorvien valtatienä. Hauskan näköistä kun tyypit siellä viipottaa menemään peräkanaa kauhiaa vauhtia.




Joku piilotti tammenterhon kivipatsaan koloon. 

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Chilijuttuja

Meillä on monen vuoden tauon jälkeen chilejä kasvamassa, seitsemää eri sorttia. Tuolla pihalla ne on olleet koko kesän, nyt on osa jo nostettu sisälle mutta kaikki ei mahdu, joten jännityksellä odotellaan kerkeevätkö kypsyttämään koko satonsa ennen kun paleltuvat. Kyllä ne jo lehtiään ihan reippaasti pudottelevat joten odotukset ei ole kovin korkealla, mutta osa sadosta on jo onneksi korjattu ja syötykin, joten ihan ilman ei ainakaan jääty.

Tää eka on joku peruslajike, siemen oli kai alunperin Tuorlan maaseutuopistolla kasvaneesta rehusta. Kasvoikin tosi hyvin ja satoa tulee reippaasti, joten voipi hyvinkin olla Suomen oloihin tottuneempi tyyppi. Hot jalapeno, jota meillä kasvaa myös, on ihan saman näkönen joten siitä ei oo nyt kuvaa, leikitään että se on toi sama.


Numex Twilight 

Aji cristal

Sweet banana

Red habanero 5.9.

Ja sama tyyppi tänään, kymmenen päivää myöhemmin. Värit on vähän viturallaan, mutta alkais olemaan syöntikypsää jo.


 Fatalii. Tää on näistä kaikista selvästi myöhäisin lajike. Näyttäis siltä että tosta tulee sen verta tujakkaa tavaraa että saattaa itku tulla kun sitä naamariinsa tunkee.



 Siellä ne vielä ulkoruokinnassa olevat asustaa, ikkunalaudalla kaveredensa kanssa.  Ei tota parvekelaatikkoa oikein viitti sisälle ottaa, tai viittis jos ois tilaa, mutta eipä ole.


Mä en oo oikein keksinyt että mitä noille kaikille sitten tekis, ei niitä kaikkia kai kuivatakaan viitti. Nyt kipeänä olen kovasti kaipaillut jotain makoisaa ja lämmittävää troppia, ja chilihän lämmittää ja on makoisaa eiks nii? Siitä se ajatus sitten lähti, ja nyt tuolla on kypsymässä ihan eka ihkaoma Local Spice -troppi! Tai ei nyt varsinaisesti eka oma troppi, koska kaapissa on kauhia läjä kaikenmaailman uutteita joka vaivaan, iha ite tai kaverin kanssa tehtyjä, mutta ne on uutettu kuivatuista yrteistä ja tää on nyt tuoreista, eikä niitä suodateta pois vaan saavat lilliä siellä. Ja tässä on makiaa hunajaa joten sitä voi ehkä hörpätä sellaisenaan, toisin kuin noita kuuskymppisiä uutteita. Oisko tää nyt sitten jotain likööriä? En mä tiedä noita määritelmiä ku en oo asiantuntija, mutta meillä on kamalasti jotain viinanjämiä tuolla kaapinperukoilla eikä kumpikaan niitä juo, joten tää on ihan hyvä keino saada ne hyötykäyttöön. Kai.

Tungin siis pikkupulloon yhden pienen sweet banana -chilin, tuoretta salviaa, basilikaa, minttua ja sitruunamelissaa ja pari lusikallista hunajaa, ja sit vaan nelikymppistä viinaa päälle. Inkivääriä olis tarttenu pistää kans, mut ei meillä ollu ku jauhetta vaan, ja toisaalta eihän se sit olis ollenkaan local jos laittas jotain kaupan inkivääriä. Noh, ainekset saavat muhia siellä pullossa keskenään siihen asti että tulee uus lenssu, sit katotaan toimiiko vai tuleeko kaupanpäälle vattatauti. :)  Olis kyllä tarvinu laittaa enempi noita yrttejä, mut tällä mennään nyt.




lauantai 14. syyskuuta 2013

Nysväpäivä

Täällä nysvätään kuumeessa nyt jo kolmatta päivää. Ei jaksa tehdä mitään hyödyllistä, loikaroidaan vaan, ja vähän räpsitään kuvia. Onneksi on oma piha niin voi vähän nauttia ulkoilmastakin ilman että tarvii liikkua.

Syötiin Murinan kanssa jugurttia aamupalaksi. 

Keijunmekko

Meidän pasuunakukka elelee ihan jossain omassa maailmassaan. Se ei uskonut vaikka kuinka sille kesällä jankutin että sen kuuluisi kukkia. No nyt se sitten päätti että ehkä vois kuitenkin pari kukkaa pyöräyttää, ihan selkeästi hämäläistä kantaa. 

Kukkakärpänen pasuunan lehdellä. 

Pihassa kasvaa pieni soma sieni. 
 


 Lunis päätti haudata luun pensaan alle. Saattoi mennä vähän hiekkaa hampaiden väliin. :)

Mun pieni rakas kuranaama. Masentui kun kaivoin aarteen pois, muuten se olisi vahtinut sitä hamaan tappiin.

Rukkanen ei yhtään arvostanut kun menin häiriköimään sen päiväunia.


Sipsi naattii kun aurinko vielä lämmittää.



Mä tahtoisin olla kissa.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...