Aamu alkoi raastavalla päänsäryllä ja kaikki muukin meni päin prinkkalaa, onnistuin jopa keittämään niin pahaa kahvia että sen juomisesta oli nautinto kaukana. Sitten mulle kerrottiin mesessä, että tänään on kansainvälinen epäonnistumisen päivä. Jes! Mun päivä, pakko lähteä kirpparoimaan! Jos ei löydy mitään niin voi syyttää päivämäärää, jos taas löytyy aarteita niin saa haistattaa pitkät tällekin humpuukipäivälle.
Eipä noilta peruskirppareilta mitään löytynytkään, mutta matkan varrella oli joku sunnuntaikirppis jonne oli pakko poiketa vaikka kuvittelinkin ettei sieltä enää mitään voi löytää, kun porukkaa oli kuin pipoa ja kellokin näytti jo iltapäivää. Mutta kuinka ollakaan, kävelin takaisin autolle hymy korvissa ja kassi täynnä tavaraa.
Iso läjä käyttökuntoista Fineliä maksoi matalaa punaista kulhoa lukuunottamatta yhteensä kympin. Kyllä, luit oikein, 10 euroa. Joo, otan koko kasan, kiitos. Matala kulho ja toisen kuvan emalit kustansi yhteensä kolme euroa. Sarviksia ei pitänyt ensin ottaa ollenkaan, mutta tädit tahtoivat tavarasta eroon ja ruskeat Sarvikset muutti meille kahdella eurolla.
Toisesta pöydästä löytyi jääkaappirunoutta kahdella eurolla. Olen noita himoinnut jo kauan, mutta uutena ne maksaa 20 €, joten ei ole tarvinnut kuvitellakaan ostavansa. Kannatti taas odottaa että sattuvat kohdalle kirpparilla. Karvat tuli kaupan päälle, noita onkin aika kiva puhdistaa. Mureena tuli auttamaan kuvaamisessa ja karvastamaan vähän lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit.