Näytetään tekstit, joissa on tunniste scifi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste scifi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Mutanttihyttysten joukkoylösnousemus

Olen talvettanut pari chilipuskaa, jotka viettivät viime kesän ulkona. Lauantaina huomasin kummaa liikettä mullassa ja jäin seuraamaan mitä tapahtuu. Sieltä nousi toukka! Tai kotelo se taisi olla jos tarkkoja ollaan, mutta eihän me olla. Ja vaikken olekaan mikään hyönteiskammoinen ihminen, niin mielen valtasi kauhunsekaiset ajatukset. Mitä ihmeen kummajaisia sieltä kuoriutuu? Mitä jos chilien juurelle tunkemissani avokadonsiemenissä onkin asustanut jotain trooppisen ilmaston mutanttiötököitä, jotka nyt valtaavat koko huushollin ja syö meidät kaikki suihinsa?


Hetken kävi mielessä heivata otus ulos, mutta päätinkin pistää sen purkkiin ja katsoa mikä siitä tulee isona. Problem solved, mitä ikinä sieltä kuoriutuukaan, on se lukkojen takana eikä pääse syömään meitä eikä taloa eikä kasvejakaan. Vaan mitä tapahtuikaan seuraavaksi! Katse kiinnittyi taas multaan, josta törröttänyt tikku liikkui kummallisesti ees taas. Välillä se rauhoittui, sitten taas alkoi heilumaan vimmatusti.  Niitä tulee lisää! Koko päivän kyttäsin tikkua ja odotin ja odotin. Ei sieltä mitään tullut.

Seuraavana aamuna menin heti tarkastamaan chiliruukun tilanteen, ja siellähän olikin juuri muodonmuutos käynnissä. Karmean kokoinen läpinäkyvä sääski sieltä tuli. Tuli ja meni, läksi nimittäin aika äkkiä lasipurkissa olevan vielä kuoriutumattoman kaverinsa kanssa ulos 10 asteen pakkaseen lintulaudalle. Oli niitä vissiin joku toinenkin kuoriutunut, koska mullan pinnalta löytyi myös tyhjä kotelo.


Lähempi tutustuminen siihen heiluneeseen tikkuun osoitti, että otus saattoikin olla peräisin viimevuotisen chilin sisältä. Olen kerran aikaisemminkin löytänyt kokonaisena kuivatun chilihedelmän sisältä samanlaisen ökkömönkiäisen, tosin kuivuneena versiona. Oli miten oli, minä nyt päätin että ne on ihan supisuomalaisia sääskiä vaan, eikä mitään avokadotsetsekärpäsiä jotka tuhoaa koko maailman. Ja onneksi kissat syö kyllä varmasti jokaisen joka ehtii kuoriutua, sääsket kun on niiden herkkua. 

Mutta tulipahan taas vähän jännitystä tähänkin elämään! Jos joku viisaampi tietää antaa tarkempaa lajikuvausta niin anti tulla, mutta älkää nyt vaan sanoko että mun pitää mennä myrkkykauppaan.


tiistai 4. maaliskuuta 2014

Väkisin kohti nykyaikaa

"Minähän en mitään älypuhelinta huoli. Ikinä. En vaikka maksettais."

Kolme kuukautta se tuossa lojui pöydällä pölyttymässä, kun mies osti itelleen uuden ja jätti vanhan ihan vallan vaille huomiota. Tasaisin väliajoin se koitti sitä mulle tuputtaa, mutta ajatuskin tietokoneesta taskussa saati internetistä puhelimessa, puhumattakaan monen sadan euron laitteesta ja puhelinlaskun tuplaantumisesta, sai aikaan vaan pelonsekaista angstia kaikkia nykyajan turhanpäiväsiä hömpötyksiä kohtaan. 

Mutta sitten soitti ispappa. Olin mennyt lupaamaan sille oman puhelimeni sitten kun sen vanha nokialainen hajoaa, ja nythän se sen sitten teki. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kun kohdata pelkonsa ja ottaa se suuri askel tuntemattomaan ja adoptoida tuo suuri ja pelottava Samsung.

Niin. Nyt mäkin sitten lääpin puhelimeni näyttöä kahvitauoilla ja tarkistelen sähköpostiani monta kertaa päivässä, vaikka ei sinne edelleenkään tule kuin mainoksia. Ja skypetän keskellä metsää, auton kyydissä, ruokatauolla, kirpparilla. Mitä mulle tapahtui? Seuraavaksi kaasuttelen avobemarilla ja ostelen vaatteita joissa on mahdollisimman suuri merkkilogo, heitän ruokaa roskikseen ihan vaan siksi että voin, syljeskelen kaduille ja potkin mummoja, kulutan yli varojeni, tuherran monta tuntia peilin edessä ennen kuin voin astua ovesta ulos? Lyökää mua sitä ennen ja lujaa. Ei, sanokaa ettei tämä ole turmioksi. Se on vaan puhelin, eiksni? 

  


Ja samaan syssyyn päivittyi elisaboksikin, kun vanha ei täällä korvessa oikein pelittänyt. Nyt telkkarikin on ihan tietokone, mihin tää maailma oikeasti menee? Ennen riitti että laitti töllön päälle, nyt pitää sieltäkin erikseen valita että katso telkkaria, ja puhelimesta etsiä palikka jossa lukee puhelin, että pääsee soittamaan. Wtf?!?

(Ja vielä kolmantena, se ihan oikea tietokone, jota ennen edes jotenkin osasin käyttää, sai jo viime vuoden puolella päälleen kirouksen nimeltä Windows 8, ja vaikka mä tässä tuntikausia päivän aikana heilun niin edelleenkään en osaa tehdä mitään. Niin utopistinen käyttöjärjestelmä että olen varmaan eläkkeellä ennen kun tajuan mikä se sen pointti on. Tai ehkä se on just se, että ÄLÄ SINÄ TYHMÄ IHMINEN ISTU KONEELLA VAAN TEE JOTAIN JÄRKEVÄÄ. Nii, ja onneksi on se älypuhelin.)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...