Viikonloppuna tuli takatalvi, mutta ei haittaa. Aurinko jaksoi silti vähän paistella ja lämmittääkin, eikä tuosta hentoisesta lumipeitosta enää ole juur mitään jäljellä, vaikka viime yönä olikin taas jo yli kymmenen astetta pakkasta.
Murinaa ei pieni pakkanen haitannut, vaan siellä se taas päivysti pihalla pitkät tovit.
Eikä haitannut kyllä meitäkään. Viikolla päätettiin että lauantaina grillataan, satoi tai paistoi, ja niinhän me tehtiin. Ja tänään jatkettiin. Myönnetään, ei toi ruoka kuvassa näytä kovin herkulliselta, mutta oikeasti oli tosi hyvää, vaikkakin tänpäiväset rillaukset vei kyllä voiton. Mutta nyt kun grillikausi on virallisesti avattu niin jatkossa pitää rillata joka viikko syksyyn asti.
Kesäkesäkesäkesäkesä!
Tsilit tarttis koulia pikkuhiljaa, mutta mihin mä laitan tommosen määrän purkkeja?
Tässä olis yks kappale niitä uusia hankintoja, oranssitähdikki. Sen pitäis vissiinkin kupsahtaa kukinnan jälkeen lepotilaan ja sitten jossain kohtaa se pitää taas herätellä sieltä mukulasta uudestaan kasvamaan. Eli toisin sanoen pitää nauttia kukista nytten ja heittää sitten hyvästit ainakin henkisesti, jotenkin en uskalla elätellä toiveita että onnistuisin sitä enää herättelemään kuolleista. Mutta yrittää pitää.
Karvalapsukaiset oli taas varsin kuvauksellisia, joten niistä tuli räpsittyä aika paljon kuvia. Oli työn ja tuskan takana karsia kuvamäärä näinkin vähäiseksi, elikkä niitä on nyt vähän enempi.
Köömy mietiskelee.
Ja naattii laatuajasta sohvalla iskän sylissä.
Paras kaveri on paras peti, sanoo ikipalelija Sipsi. (Ja Murinan alla paahtaa vielä lämpöpeti.)
Hei meillä on hylje!
Heippa sit taas, kiva kun jaksoit selata loppuun asti!