Me on taas käyty retkillä vaikka missä, mutta en ole saanut aikaiseksi raportoida reissuista tänne. Miten se onkin aina niin vaikeeta.. No, viime sunnuntaina pakattiin reppuun pari pakettia makkaraa ja kahvetta sekä koirille jäiset luut ja suunnattiin pikku-micran nokka kohti Seitsemisen kansallispuistoa. Koirista vaan tytöt pääsi mukaan, papparainen jäi kotiin kun eihän se enää kipeillä koivillaan jaksa taivaltaa pidempiä lenkkejä.
Päätä oli särkenyt yöstä asti eikä aamupalaksi, lounaaksi ja vielä ennen retkeä nautitut Buranat antaneet yhtään mitään helpotusta oloon, joten alkutaaperrus meni vähän kireissä tunnelmissa. Nokipannukahveen ja makkaran kuvat silmissä purin hammasta ja toivoin että rauhaisa nuotiopaikka tulisi vastaan pian. Tulihan niitä nuotiopaikkoja, mutta niissä oli muutama muukin ihminen ja koira, joten ei auttanut kuin jatkaa eteenpäin ja toivoa parasta.
Kaunista siellä oli, ja hiljaista.
Puista oli lehdet jo suurimmaksi osaksi pudonneet, mutta maassa sentään hehkui vielä ruska.
Kaikenlaista jännää siellä oli matkan varrella.
Sitten se löytyi! Notski, jonka ääressä istui vain kolme ihmistä eikä ainoatakaan koiraa! Ei muuta kun kahveet tulille ja makkaraa tikunnokkaan.
Eräät vetelivät eväsluunsa alta aikayksikön, ja niiden jälkeen jäi hyvää aikaa näytellä nälkäänkuolevaa ja harrastaa kerjäläisyyttä. Saattoi se vähän toimiakin, kun alkoi jo tulemaan kylmä ja tarttihan lapsosetkin vähän jotain lämmikettä massuihinsa. Mutta oli kyllä itselläkin sen verran iso kolo vattanpohjalla että kolme makkaraa meni alas ihan tosta noin vaan, neljännen jaoin karvasten kanssa.
Ja oi että kun maistui nokipannukahveet hyvälle vilpakassa syysilmassa!
M kruunasi nautintonsa piipallisella.
Ja siinä se taas kerran nähtiin, että hyvä ruoka, parempi mieli. Sinne katosi päänsäryt ja muutkin ketutukset kun sai vattan täyteen. Ensi kerralla kannattais varmaan syödä kunnolla ennen retkeä.
Notskipaikka oli ihan Koverolammen rannassa, sieltä me Ruutan kanssa katseltiin kun aurinko alkoi laskemaan.
Kirkaslampi oli oikein eeppinen.
Lopuksi vielä kuva bonuskuva menomatkalta, kun pysähdyttiin pällistelemään joutsenia pellolla. Niitä oli paljon, varmaan viitisenkymmentä.
Semmonen reissu. Pitää ottaa uusiksi pian vähän paremmalla mielellä.
Sun pitäs ehkä tatuoida kämmensyrjään "SYÖ!", koska ei se sulle muutenkaan pahaa tee. Senkin kuikelo :)
VastaaPoista-N
No syönhän mää minkä kerkeen ja jaksan! Koko aika ja jatkuvasti, nytkin.
PoistaSinulle on haaste blogissani, tartu jos tahdot :)
VastaaPoistaVoi kiitos! Tartun kyllä jahka kerkiän. :)
Poista