tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kevään kirppulöytöjä

Niinhän siinä kävi, että kevät ja aurinko toi taas vähän intoa lähteä kirppareita kiertämään tylsän talven jälkeen, ja onhan sieltä jotain löytynytkin. 

Soma puinen jakkara ei ollut kerennyt vielä edes saamaan hintalappua kylkeensä, kun ostin sen jo pois. Hinta 4 €.


Marimekon kassi 5 € ja Ipnos Turku -keksipurkki 3 €.


Minipieni puinen ompelulaatikko on jonkun ihan omin käsin tekemä, vähän huonossa hapessa mutta sympaattinen kuin mikä! 0,50 €. Tämä löytyi kyllä jo talvella.



Etummainen ihan priimakuntoinen emalipotta kustansi 5 €. Mies huusi sen nähdessään että miks v***ssa meillä on aluasastia tiskipöydällä. No just siks, siitä tulee alusastia yrttiviljelyksille, ja niinhän siitä tuli. :)


Pitkät vihreät raitaverhot oikein jämäkkää vanhaa puuvillaa, 5 € /2 kpl. Mitäkähän nää on? Finlaysonia? 



Tästä tää taas lähtee! Sais nyt äkkiä löytyä se uus koti että olis tilaa minne keräillä.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Mutanttihyttysten joukkoylösnousemus

Olen talvettanut pari chilipuskaa, jotka viettivät viime kesän ulkona. Lauantaina huomasin kummaa liikettä mullassa ja jäin seuraamaan mitä tapahtuu. Sieltä nousi toukka! Tai kotelo se taisi olla jos tarkkoja ollaan, mutta eihän me olla. Ja vaikken olekaan mikään hyönteiskammoinen ihminen, niin mielen valtasi kauhunsekaiset ajatukset. Mitä ihmeen kummajaisia sieltä kuoriutuu? Mitä jos chilien juurelle tunkemissani avokadonsiemenissä onkin asustanut jotain trooppisen ilmaston mutanttiötököitä, jotka nyt valtaavat koko huushollin ja syö meidät kaikki suihinsa?


Hetken kävi mielessä heivata otus ulos, mutta päätinkin pistää sen purkkiin ja katsoa mikä siitä tulee isona. Problem solved, mitä ikinä sieltä kuoriutuukaan, on se lukkojen takana eikä pääse syömään meitä eikä taloa eikä kasvejakaan. Vaan mitä tapahtuikaan seuraavaksi! Katse kiinnittyi taas multaan, josta törröttänyt tikku liikkui kummallisesti ees taas. Välillä se rauhoittui, sitten taas alkoi heilumaan vimmatusti.  Niitä tulee lisää! Koko päivän kyttäsin tikkua ja odotin ja odotin. Ei sieltä mitään tullut.

Seuraavana aamuna menin heti tarkastamaan chiliruukun tilanteen, ja siellähän olikin juuri muodonmuutos käynnissä. Karmean kokoinen läpinäkyvä sääski sieltä tuli. Tuli ja meni, läksi nimittäin aika äkkiä lasipurkissa olevan vielä kuoriutumattoman kaverinsa kanssa ulos 10 asteen pakkaseen lintulaudalle. Oli niitä vissiin joku toinenkin kuoriutunut, koska mullan pinnalta löytyi myös tyhjä kotelo.


Lähempi tutustuminen siihen heiluneeseen tikkuun osoitti, että otus saattoikin olla peräisin viimevuotisen chilin sisältä. Olen kerran aikaisemminkin löytänyt kokonaisena kuivatun chilihedelmän sisältä samanlaisen ökkömönkiäisen, tosin kuivuneena versiona. Oli miten oli, minä nyt päätin että ne on ihan supisuomalaisia sääskiä vaan, eikä mitään avokadotsetsekärpäsiä jotka tuhoaa koko maailman. Ja onneksi kissat syö kyllä varmasti jokaisen joka ehtii kuoriutua, sääsket kun on niiden herkkua. 

Mutta tulipahan taas vähän jännitystä tähänkin elämään! Jos joku viisaampi tietää antaa tarkempaa lajikuvausta niin anti tulla, mutta älkää nyt vaan sanoko että mun pitää mennä myrkkykauppaan.


sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Törmäilevät vihervarpuset


Varma kevään merkki on se, kun ensimmäinen vihervarpunen muksahtaa ikkunaan. Ja siitä se sitten alkaa, ainakin viikonloppuisin ihan joka päivä kolahtaa, arkenakin varmaan mutta silloin en ole täällä potilaista huolehtimassa. Viime vuonna oli sama juttu. Kumma juttu että se on aina vihervarpunen.

Tänä viikonloppuna on taas kaksi potilasta noukittu laatikkohoitoon muutamaksi toviksi, onneksi kaikki on toistaiseksi selviytyneet tällistä ja päässeet takaisin luontoon.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...