Pikainen kirppisretki Hämeenlinnaan

Heti kun pääsin sanomasta että en mää kesääni viitsi koneen ääressä törsätä niin täällähän sitä taas istutaan. Ihan sillä vaan, että kun kaikki muut kävi viime viikonloppuna Kangasalan Restaurantapäivillä ja löysi vaikka mitä kaikkia hienoja aarteita, niin mepä poikettiinkin vastarannankiiskeinä Hämeenlinnassa parilla kirpulla ja löytyihän sieltäkin jotain. 

Ruskea oli näemmä päivän väri.  Hämeentien kirppikseltä oli pakko napata vitosella mukaan hauskanmallinen emalipurkki. Enpä ole ennen tuommoista tainnut edes nähdä. Mikäköhän sen alkuperäinen käyttötarkoitus on mahtanut olla? Se on kannu ilman kaatonokkaa, ehkäpä kannellinen kolpakko kenties? Paitsi minusta se näyttää kyllä siltä että siinä kuuluisi lukea Hinajaa ja se tulisi välittömästä palauttaa Nalle Puhille, joka varmasti vaeltaa hädissään ympäri Puolen hehtaarin metsää etsien kadottamaansa purnukkaa.

Kantolan Kammarista tarttui mukaan Pala-lokerikko parilla eurolla. Se on alakulmastaan vähän halki, ja myöskin alimmasta lokerosta puuttuu pieni pala nurkasta, mutta eivätpä nuo viat käyttöä haittaa. 

Ja vielä samaiselta kirpulta kotiutui Plastexin Inkivääriä-purkki. Se oli -50% alessa joten köyhdyin siitä 1,50 €. Sekä tätä että Palaa pyörittelin kädessäni pitkät tovit, ja kannettuani niitä korissani koko kirpparin ympäri meinasin ne vielä palauttaa paikalleen, mutta mukaan ne lähti sitten kuitenkin.  

Käytiin me Suurkirppikselläkin, mutta sieltä ei löytynyt mitään kuvaamisen arvoista. Pari pellavaista laudeliinaa, tosi kattava iskemätön ensiapulaukku parilla eurolla, koirille vinkulelu ja kissoille taas uusi aktivointikulho eli semmoinen koirien ahmimisenestoruokakuppi. Sieltä lähdettiinkin sitten köröttelemään pikkupojan syntymäpäiväkekkereille, matkalla tosin ehdittiin poiketa vielä Mierolan sillalla syömässä kesän ekat irtojätskit. 

Kiva oli reissu, tars ottaa uudestaan pikimmiten ja vähän pidemmällä kaavalla.

Heinäkuiset romppeet

Voi hyvänen aika kun tämä kesä menee ihan hirmuisella vauhdilla. Puolet lomastakin oli ja meni, onneksi puolet on vielä edessä kuukauden päästä. Me on tehty vaikka mitä ja käyty vaikka missä, mutta kuvien läpikäynti ja kirjoittaminen vie aina koko illan jos siihen ryhtyy, joten on tämä blogin päivittäminen sitten jäänyt koska en ole halunnut törsätä kesääni koneen ääressä.

Mutta viikonloppuna täällä oli taas rompetori ja nyt löyty sen verran herkullisia juttuja että niistä oli pakko tulla pikaisesti postaamaan kännykkäkuvien kera. 

Keltavihreä Europa-merkkinen seinäkello oli ihan pakko saada, vaikka se onkin ihan vähän halki yläreunasta. Kasassa se pysyy kuitenkin eikä halkeamaa edes näe ellei nyt ala oikein syynäämään. Pyynti oli 15 €, mutta oikein hauskan tinkaussession jälkeen köyhdyin kaunottaresta 7 €. Se pääsi heti olkkarin seinälle vihreän väistyttyä porstuan ja keittiön välimaastoon.  

Keltaoranssit Sarviksen Majurit oli osittain kummallisen harmaan tatiman peitossa, mutta uskalsin maksaa neljästä henkarista kympin kuitenkin, tiukan tinkauksen jälkeen toki. Vähän turhan innokkaasti niitä käsittelin OnXon-kivellä ja niinhän siinä kävi että hankasin pinnan paikoitellen ihan himmeäksi. Mutta ei ne kyllä puhtaaksi olisi lähteneet vähemmällä hinkkaamisella, tai näin ainakin itselleni nyt uskottelen, joten ei auta murehtua. Nyt mä vaan mietin että olisikohan se ihan kuolemaantuomittu ajatus jos niihin suhhuttaisi kerroksen spraylakkaa niin kimmeltäisivät taas... Pitänee uhrata yksi testikappaleeksi ja kattoa kuinka käy.

Punainen leimaton emaliämpäri lienee Fineliä, mutta irtosi yllättäen niinkin halpaan hintaan kuin neljä euroa. Reunassa on pari kolhua niinkuin kuvasta näkyy, mutta muuten se on ihan ehjä ja hyväkuntoinen. Tämä oli oikein iloinen löytö.

Messinki(?)kärpänen halusi ihan ehdottomasti lähteä mukaan kolmella eurolla. Tuhkakuppihan tuo oikeasti on, siivet nousee ylös ja siellä on tuhkasäiliön lisäksi vielä tellingit kahdelle tupakalle. Mutta koska M on vaihtanut syöpäkääryleensä ihan tyystin sähköisiin savukoneisiin (kirjaimellisesti) niin tämä kärpänen saapi toimia ihan vaan koristeena, ja siinähän se onkin tosi hyvä, tuommosia voisi ruveta ihan vaikka keräilemään.  

 Löytyi sieltä sitten vielä yksi muukin juttu, mutta siitä lisää toisella kertaa. :)

Ensi viikonloppuna olis Kangasalla Restaurantapäivät. Vähän tekisi mieli mennä, muttakun siellä tars olla jo aamusta aikasin jos meinais jotain löytää, ja se nyt on sula mahdottomuus. Mutta jos on kiva ilma niin miksei sinne taas lähtisi ihan vaan ihmettelemään niinkuin viime vuonnakin. Ellei keksi jotain muuta kivaa ajanvietettä, kuten vaikka mattojen pesu.